Itsenäisen Suomen täyttäessä sata vuotta juhlimme pienen maan suurta menestystarinaa. Äskettäin ilmestynyt juhlavuodelle omistettu kirja Tämä maa nostaa valokeilaan ihmisiä, yhteisöjä ja tekijöitä, jotka ovat eri elämänaloilla yltäneet poikkeuksellisiin saavutuksiin. Kirjan sata tarinaa ulottuvat Sibeliuksesta Slushiin, nobelisteista Nokian puhelimiin, liekkisulatuksesta äitiyspakkaukseen ja jäänmurtajista metallimusiikkiin.

Kategoria:

Kirjan on toimittanut Tuula Kousa ja sen kustantaa Verbatum Oy. Hankkeen liikkeellepanija Esko Aho perustelee kirjan ideaa esipuheessaan: ”Haluamme nostaa esille aikaansaannoksia, jotka eivät ole muuttaneet vain Suomea vaan jättäneet vähintään sormenjäljen myös rajojemme ulkopuolelle.”

Ytimekkäät tekstit ja oivaltavat kuvat palauttavat mieliin kaikkien tuntemia kansallisia sankareita ja historiamme kohokohtia, mutta myös tuntemattomaksi jääneitä tai unohdettuja saavutuksia. Tämä maa kertoo, miten Eliel Saarinen viitoitti modernin pilvenpiirtäjän tulevaisuuden tai kuinka Erkki Pale loi kaikille suomalaisille elintärkeän sosiaaliturvatunnuksen. Siitä voi lukea kuinka Serlachius loi paperiteollisuuden ja taiteen liiton.

Kymmenien kirjoittajien joukossa on tuttuja nimiä kuten Laura Kolbe, Markku Kuisma, Jörn Donner, Carl Bildt ja maailmankuulu arkkitehti Daniel Liebeskind.

Tämä maa ilmestyi samanaikaisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Siitä on suunnitteilla myös kiinankielinen painos.

Juhlakirja kertoo osaamisestamme ja onnistumisistamme. Teos osoittaa, että kirja on digiaikanakin paras liittymä ajassa kestävien asioiden esilletuomisessa. Kirja on tehty löytämään paikkansa niin suomalaisten kuin Suomesta kiinnostuneiden ulkomaalaistenkin kirjahyllystä.

Teoksen kannessa on valokuvataiteilija Pekka Luukkolan teos, jota katsellessaan itsekin kirjaan artikkelin kirjoittanut kirjailija Maarit Niiniluoto on todennut: ”Kultainen kapea koriste, joka kiemurtelee halki tuon sinisyyden, jossa ilta pimenee yöksi, on vertauskuva jossain taivaanrannassa häämöttävälle vaalealle kajastukselle, toivon ja muutoksen symbolille.”

Lisätietoja kirjasta: www.tamamaa.fi